Siirry pääsisältöön

Laadukas opetus ja rauhalliset koulut

Koulujen tilanne on ollut viime vuosina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Oppimistulokset ovat laskeneet huolestuttavasti ja koulut ovat muuttuneet rauhattomampaan suuntaan. Koulutus ja sivistys ovat yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeitä asioita. Koulutus ja sivistys ovat itsessään arvokkaita, mutta myös työelämän kannalta välttämättömiä. Varhaiskasvatus ja peruskoulu luovat pohjan toisen asteen opinnoille sekä korkeakouluopinnoille, ja tämän pohjan pitää olla hyvällä tasolla. Siksi koulutuksen laatua ja asemaa on vahvistettava.

Laadukas opetus

Hyvän koulun perusta on toimivat ryhmäkoot. Niillä varmistetaan, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaisen oppilaan kohtaamiseen. Tarvittaessa oppimista ja koulunkäyntiä tulee olla mahdollista tukea myös erilaisilla opetusjärjestelyillä. Esimerkiksi erityisryhmät tukevat hyvin tasapainoista koulumaailmaa. Ne mahdollistavat niitä tarvitseville oppilaille sopivan opetusjärjestelyn ja samalla myös helpottavat arkea tavallisissa luokissa. Kouluissa tulee huolehtia opetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja jokaisella peruskoulun päättävällä tulee olla sen vaatimat tiedot ja taidot.

Opetuksen onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa on myös kouluympäristö. Niiden pitää olla oppimista tukevia. Esimerkiksi avoimet oppimisympäristöt on koettu haastaviksi ja sen vuoksi on suosittava enemmän perinteisiä luokkahuoneita pulpetteineen. Kouluissa on myös huolehdittava ihmisläheisestä toiminnasta. Oulussa on monia oppilasmäärältään huomattavan suuria yksiköitä. Erilaisilla keinoilla on pyrittävä varmistamaan opiskeluympäristön sopivuus kaikille oppilaille koulun koosta huolimatta.

Rauhalliset koulut

Koulujen tulee olla rauhallisia ja turvallisia oppimisympäristöjä. Koulun henkilökunnalla tulee olla tarvittavat keinot häiriökäyttäytymisen suitsimiseen ja ennaltaehkäisyyn. Jokaiselle oppilaalle on taattava turvallinen koulu. Koulun lisäksi tärkeässä roolissa ovat myös oppilaiden vanhemmat. Vastuu lapsen kasvatuksesta on ensisijaisesti kodilla, ja koulun tehtävänä on tukea tätä kasvatustyötä. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on keskeistä erityisesti silloin, kun oppilaan koulunkäynnissä ilmenee haasteita.

Koulujen yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä poliisin kanssa on lisättävä. Viime vuosina puhuttanut nuorten lisääntynyt häiritsevä älypuhelimien käyttö vaatii myös toimenpiteitä, ja on pohdittava jopa puhelimien täyskieltoa kouluissa. Laajemmassa skaalassa on mietittävä erilaisia rajoituksia ja kieltoja lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöön, kuten vaikkapa Australiassa.

Laadukas opetus ja turvallinen oppimisympäristö ovat avainasemassa oppilaiden hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta ja kaikille oppilaille on taattava tasavertaiset mahdollisuudet oppia asuinalueesta riippumatta. Siksi on tärkeää tehdä rohkeita päätöksiä koulujen kehittämiseksi.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Loistava menneisyys, mutta mihin suuntaan menemme?

 Suomi on ollut ja on edelleen yksi maailman parhaista maista. Suunta on kuitenkin huolestuttava. Monet asiat, joissa Suomi on aikaisemmin loistanut, on kehittymässä väärään suuntaan. Positiiviset uutiset ovat harvassa ja suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ei ole vahva.  Omalta osaltaan tähän kehitykseen on vaikuttanut se, että hyvää tilannetta on pidetty joiltain osin itsestäänselvyytenä. Esillä olevat poliittiset kysymykset ovat olleet viimeisen 10 vuoden aikana enenevissä määrin tunteita herättäviä asioita, jotka eivät ole mitään maailman tärkeimpiä ja oleellisimpia käsiteltäviä asioita. Samanaikaisesti tavallisen suomalaisen tilanne on hitaasti mennyt ahtaammaksi.  Suomessa on harjoitettu jo pitkän aikaa palkkamalttia, ja palkkojen kehitys on jäänyt verrokkimaista dramaattisesti. Yritysten investoinneissa tämä ei ole auttanut. Muutenkin Suomen kaltaisen maan ei kannata kilpailla palkkakustannuksilla. Palkkojen heikon kehityksen lisäksi mm. asumisen, energian ja ruo...

Reilua ja kestävää taloutta

Suomessa sekä valtion että kuntien taloudelliset tilanteet ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Talouteen on liittynyt ja liittyy yhä vahvemmin se, ettei julkiset menot ja tulot ole tasapainossa. Tämä on johtanut budjettivajeen paikkaamiseen velalla sekä suuriin ja jopa kohtuuttomiin leikkauksiin tärkeistä palveluista.  Työ, työ ja työ Viime vuosina on noussut kasvavissa määrin näkemyksiä siitä, että ihmiset olisivat laiskoja ja Suomen sosiaaliturvan taso passivoisi makaamaan kotona sohvalla. Vaikka on pienissä määrin havaittavissa tätä tukevia ilmiöitä kuten elämäntapatyöttömyys, väite on täysin pöyristyttävä ja kertoo julmalla tavalla ihmisten välisestä kunnioituksesta. Selkeä enemmistö suomalaisista haluaa tehdä työtä, josta saatavalla palkalla pystyy elämään ihmisarvoista elämää. Lisäksi suomalaisella sosiaaliturvalla ei eletä herroiksi vaan päinvastoin. Hallituksen leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa elämän perusedellytykset eivät täyty. Vii...

Dynaaminen kaupunki

Oulun kaupunkikuvan kehitys on ollut viime vuosina hidasta. Moni iso ja pieni projekti, kuten rautatieaseman seudun kehitys ja torihotellihanke, ovat edenneet tuskaisen hitaasti erinäisistä syistä. Onko Oulun kokoisella kaupungilla varaa tällaiseen, kun tiedämme Suomessa olevan kaupunkeja, joissa asiat oikeasti etenevät?  Tampereesta mallia Tampere on noussut monessa suhteessa jopa koko Suomen johtavaksi kaupungiksi. Nokia-areena ja raitiotieliikenne ovat johdattaneet Tamperetta tähän asemaan. Oulu on tietysti Tamperetta pienempi kaupunki, mutta samankaltaiselle dynaamiselle asenteelle kaupunkikehityksen suhteen olisi täälläkin tarvetta. Uskottavia hankkeita on edistettävä rohkeasti, mutta helppoheikkien matkaan ei kannata lähteä.  Ihminen edellä Näiden suurten hankkeiden keskellä on kuitenkin muistettava, mistä tavallisen ihmisen arki koostuu. Areenavierailut ja vastaavat tapahtumat eivät kuitenkaan kovin monelle ole ihan päivittäistä tai edes vuosittaista. Siksi kaupunkisuun...